Bloggaamista on yritetty kerran jos toisenkin, ja aina se on kaatunut joko ajan, jaksamisen, kiinnostuksen tai itsetunnon puutteeseen...
Koska päätin olla optimisti (ja pitkään stalkkerintoimia harjoitettuani aloin taas kerran ajatella, että "minäkin!"), annan tälle kuitenkin vielä yhden mahdollisuuden.
Saapa nähdä, miten tällä kertaa käy.
Ulkoasu on... hyvin kaunis, mutta kyllä se siitä. Ehkä. Bwahaha.
Kaunis olen minäkin (not). Haluan tukan taas noin vaaleaksi... ._.Loppuun vielä:
Itken ja katkeroidun... ;___; wannabe-pianisti täällä moi. Onneksi sentään joku osaa soittaa noin kauniisti.
Blogin nimi siis alkuperäisestä biisistä. Klik.
Jos joku eksyy lukemaan... oho. Tervetuloa ja kiitos.
Mutta näillä näkymin... lisää tekstiä tulee kun tulee, jos tulee. Hah. Cya!
